sunnuntai 11. elokuuta 2013

Muovia ?!?

Ostin tässä jokin aika sitten Versele-Laga Snack Nature Proteins 150g -pussukan. Tarkoituksenani oli sekoittaa tämä isoon satsiin gerbiileiden ruokaa. Olen pitänyt tätä hyvänä vaihtoehtona, kun ruokavalioon pitää saada jotain energiapitoisempaa tavaraa pellettien sun muun ohelle. Tuote sisältää äyriäisiä ja hyönteisiä, jotka ovat oikein mukavaa vaihtelua sekasyöjälle kuten gerbiilille, joka kuitenkin tarvitsee jostain proteiinia.

Kaadoin pussin sisällön siivilään tarkastellakseni ruokaa(teen tämän aina varotoimenpiteenä ja suosittelen myös muille) ja huomasin heti seassa yhden ison ja omituisen mallisen palan. Mitäpäs muutakaan kuin muovia?!? Pahoittelen kuvien laatua, mutta eipä tuosta muutenkaan osaa sanoa, että mistä se mahtaa olla peräisin. Muistuttaa vähän jotain legoa ja näyttää kuin se olisi kenties jonkin muovisen jutun kulmasta tai reunasta haljennut pala. Toimitan tämän kappaleen takaisin liikkeeseen lähipäivinä ja katsotaan, mitä siitä sanotaan. Tuskin tämä johtaa mihinkään ihmeellisiin toimenpiteisiin ja sattuuhan näitä. Tosin mun kohdalle näitä ylläreitä on sattunut vuosien varrella jos minkämoisia ja tuntuu kuin ne olisivat vain lisääntyneet viime vuosien aikana. Purupaalista on löytynyt sinistä muovia ja kiviä, kaupan heinäpussista kuollut hiiri jne...



lauantai 10. elokuuta 2013

Jälleennäkemisen riemua

Tämän kaltaisia päiviä saisi olla elämässä enemmän. :) Valmistimme perheen(vanhemmat yhä reissussa, joten meitä oli minä, mumma, sisko ja veli) kanssa uunimakkaraa ja ropsua. Paljon hilloa ja kermavaahtoa. Nam! Paljon tuli naurettua ja höpöteltyä taas kaikenlaista outoa. Hah! Sain myöskin autoni (<3) takaisin korjaamolta, joten sunnuntaina pääsee sitten taas katsomaan kavereita ja kokoustamaan Epjyn merkeissä. Onneksi tuo auton korjaus ei tullutkaan loppu peleissä maksamaan köyhälle opiskelijalle niin paljon kuin aluksi pelkäsin. :D

Iltapäivällä Jaana toi Physalia's Deathin ja kasvattini Kuin Ferrarin kuukaudeksi hoitoon. Tämä taitaakin olla pisin aika, mitä kukaan on meillä koskaan hoidossa ollut. Jännittävää! Oli todella mukavaa nähdä pitkästä aikaa ja toivotan kaikkea hyvää ja turvallista matkaa Jaanalle. Ja suurkiitokset totta kai isosta pahvi satsista, jonka sain. Meillä tuota kuluu muutenkin ihan tajuttoman hurjat määrät. :D Annoin poikien nukkua yönsä rauhassa toisessa huoneessa ja tänään olisi sitten siirtyminen muiden eläinten joukkoon tuonne "omaan kamariin". Aika senkun vain juoksi, kun juttelimme ja katselimme eläimiä ja mun oli totta kai ihan pakko näyttää tiettyjä eläimiä ja esitellä nämä uusimmat ulkomaan tuonnit. 

Petra saapuikin sitten heti samalla oven avauksella, kun Jaana porukoineen lähti. Tuntuu hullulta, sanoinkin Petralle, että mieti! Me ollaan nähty viimeksi vappuna! Ja vappu oli about 3,5kk sitten! Whaaaat?!? Mihin aika on kadonnut ja etenkin tämä koko kesä? Eihän me olla ehditty tyyliin tehdä mitään, kun ei olla ehditty edes näkemään, saatika soittelemaan. Hups! :D Mutta nyt tämä asia piti tosiaan korjata ja Petra saapui samalla katsomaan ja trimmaamaan kasvattiaan Alexia's Nobody knows Neigeä. En tiedä kumpi oli enemmän onnessaan tästä ratki riemukkaasta jälleennäkemisestä. :D Marsun muisti. Naamasta näki heti, että todellakin Neige muistaa. 

Petra ihasteli, miten hyvässä kunnossa olen saanut papparaisen pidettyä. Kuulemma kehtaisi lähteä ulkomuotoluokkaankin vielä, jos herralla vaan olisi vielä toinen silmä tallella. :D Hah! Itsehän näen siinä vain kauhean pulskan karvakasan, ruoka-aikaan kupilla olleen lörpöttelijän, joka öö.. sanoinko jo, että rakastaa ruokaa ja on karvainen? Toki meikäläisen ilme ja mielipidekin sai äkillisen muutoksen, kun näin valmiin, täydessä trimmissään(koskahan tuo on viimeksi ollut noin sievä? Itsehän en ole trimmannut sitä koskaan) olevan ja ryhdikkään veteraanin näyttelylaudan päällä. :D Pyysin trimmausta siis ihan vain sen vuoksi, että ukkelilla olisi hieman helpompi olla näillä kuumilla keleillä. Edellinen karvanvaihto oli jäänyt muutenkin jollain tapaa vähän puoli tiehen, kun kaikki karva ei ollut päässyt tippumaan(Neigellä on siis tosi tiheä karva ja onhan tuota ikääkin) ja tuntuu, että aina sitä harjaillessa tai silittäessäkin jää kamala tukko karvaa käteen.
Emme voineet muuta kuin nauraa.. Aina kun innostuimme puhumaan jostain, niin meidät keskeytti marsu, joka kälätti yhtä vauhdikkaaseen ja kovaan äänensävyyn omia juttujaan kuin me. :D

Petra & Neige

Neige possu <3