maanantai 21. huhtikuuta 2014

Epjyn uusi osoite!

Hei! Pistäkeehän tämä yhdistyksen uusien kotisivujen osoite merkille ja muistiin! 
Näin pääset reaaliajassa seuraamaan ja tarttumaan kiinni yhdistyksen toimintaan! 


http://epjyn.blogspot.fi/


Vuosi 2013

Pieni katsaus vuoteen 2013.



Gerbolassamme syntyi yhteensä 5 poikuetta ihan loppu vuodesta ja lisäksi oli yksi yhteistyö poikue (poikaset ovat toisen kasvattajan luona syntyneitä, nimissä ja täten hänen kasvattajanimensä alla). Poikasista kaikki selviytyivät luovutusikään asti ja ihan muutamalla oli pientä, kevyttä naksuntaa, joka ei kuitenkaan ole näyttänyt hidastavan kasvua millään tavalla.
Yhteistyöpoikue ja kolme muuta poikuetta koskivat lilaceja ja loput kaksi diluutti projektiani.
Poikasia syntyi näihin poikueisiin yhteensä 16 tupsua, joista kotiin jäi 6 poikasta ja 3 poikasta muutti sijoituskotiin.(En ole ottanut tähän mukaan yhteistyö poikueen muksuja ollenkaan) Loput porukasta myytiin lemmikkikoteihin tai oleilevat yhä meillä etsien sitä omaa lemmikkikotiaan.
Uroksia syntyi 5 kpl ja naaraita 11 kpl.
Värijakauma oli seuraava:

3x Black
1x Blue
1x Dilute nutmeg
1x Dilute slate
3x Lilac
3x Patched (black, dilute nutmeg & dilute silver nutmeg)
4x Pied (dilute nutmeg & lilac)

Lapuan Pet näyttely 5.3. (EPJY)

No hui! Tästäkin näyttelystä on kulunut jo tovi aikaa. Pitänee kirjoitella myös jo menneestä LSKGY:n näyttelystä(gerbiilit eivät olleet tuolloin mukana, ainoastaan rotille järjestettiin näyttelyluokat) ja seuraavaksi tulevana viikonloppuna suuntaammekin sankoin joukoin Ylivieskaan PPKJY:n järjestämään näyttelyyn. :)

Pienoinen näyttelykärpänen on siis kevään myötä päässyt jälleen puremaan ja tarkoitus olisikin ottaa ilo irti mahdollisimman monesta tapahtumasta, sillä kesäksihän näyttelytoiminta hiljenee oleellisesti. Meillä toivon mukaan kesällä on tiedossa useampi gerbiili poikue, jos kaikki menee ja etenee odotetusti. :) Itsellä on tällen keväälle tiedossa kahdet viralliset ja pet luokkiinkin olen viime aikoina pistänyt porukkaa ihan kokeeksi, että tulee sitä tuntumaa junnuillekin, että mitä se näyttelyyn valmistelu on ja että se on ihan ok, että ventovieras ihminen(lue:tuomari) tulee boksista nostelemaan ja käy läpi hampaita ja pikku varpaita. <3

Lapuan näyttelyssä tosiaan tuli pyörähdettyä. Harmittaa etten ehtinyt itse henk.koht kuuntelemaan omien eläinten arvostelua tai päässyt katsomaan, että miten ne siellä käyttäytyivät täysin vieraassa tilanteessa. Nähtävästi kaikki meni ihan hyvin, vaikka monia uutukaisia ensikertalaisia oli kovasti jännittänytkin. ;) Päivän Pet1 gerbaksi valikoitui todella komea nutmeg uros, joka oli aivan käsittämättömän valloittava persoona! Oli mahtavaa päästä tutustumaan tähän otukseen ja sen perheeseen. Eläin taisi kaiken kaikkiaan kököttää liki tunnin meikäläisen sylissä ja yhdessä vaiheessa melkein unohdin sen olkapäälleni, kun se niin huomaamattoman rennosti kökötteli siellä. :D Nähtävästi itseltänikin löytyisi jonkinmoista pet gerba -silmää tai sitten kuljen hyvin samoilla aalloilla päivän gerbiilituomarin kanssa, sillä katsoessani gerbiilien pöytää, tiesin heti aamulla, että mikä elukka tulee olemaan se päivän paras. :D Ken tietää, voisihan sitä lähteä lemmikki gerbiili tuomarien koulutukseen mukaan. Kuuntelu oppilaana olo ei ole mitään vierasta puuhaa muutenkaan ja uusia tuomareita varmasti kaivataan tulevaisuudessa. Vielä kun malttaisi asettaa itsensä siihen moodiin, että osaisi istua päivän pelkästään kuunnellen, kun näyttelypaikoilla on aina menoa ja meininkiä siihen malliin, että hyvä, kun kerkeää edes istahtaa toviksi. Heh. Mutta tosiaan, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten otetaanpa sitten niitä kuvia pöydälle:

Kuvassa: Ievanan karespukki eli Kares <3 
Yhden poikueen meillä tehnyt kasvattini, joka asuu nykyisin siskoni luona. 
Tullaan näkemään tulevaisuudessa paljon Pet -luokissa. :)
Tietyllä tapaa oman arvonsa tunteva rouvan alku, mutta myöskin hyvin alistuva luonne.
Ei turhasta hötkyile eikä aloita mitään ylimääräistä ja turhaa riitaa pienistä. Kasvot ovat nätit ja suoraan kuin emä Afrolta, joka yhä porskuttaa gerbolassani. 


Tämmöinen herkku siunaantui Beibille erikoispalkintona.

Tässä meidän koko köörin ep:t. Tämä Freddyn heinäpussukka oli ihan uusi tuttavuus, mutta hyvin tuntui maistuvan. Kuivatut maissit eivät herättäneet kenessäkään innostusta(ei mikään yllätys!), mutta kuivatut porkkanat maistuivat kuten myös tuo hyvä laatuiselta vaikuttava heinä, joka todellakin oli heinää eikä mitään korsisoppaa. :)



Tämä ihanuus oli mulla näyttelyissä mukana. Kerrassaan upea huppari niin väriltään kuin pehmeydeltäänkin. Pesut eivät ole kuluttaneet tai värjänneet tätä mihinkään suuntaan. Joka kerta aivan kuin uusi ja pakasta vedetyn näköinen. Lämmin ja tästä maksettu hinta meni lyhentämättömänä SSESY:n toiminnan tueksi. Oma kokoni on normaalisti S, mutta tämä muhkea huppari tottelee kokoa XS. Yhdistykseltä kannattaa tiedustella kokoja, sillä kaikkia ei aina välttämättä ehditä päivittää kotisivuille. 


Tässä vielä hupparin selkäpuolen teksti. <3


Luokkavoitot meille napsahti; 
Veteraani uroksista, Juniori uroksista sekä Juniori naaraista. 


Erikoispalkintojen satoa; ep:t tulivat siis 
Havulle hyvin leikatuista kynsistä, Tinalle mukavasta luonteesta ja Onnille vilpeltäjän luonteesta.

Sitten tähän väliin vähän kuvia Pet luokan arvostelukaavakkeista tai siitä itselle oleellisimmasta osiosta, elikkä Luonteesta ja Yleisvaikutelmasta, johon tuomari saa vapaasti rustailla.

Kynsiniekkasoturin Onni

Tinakenkätyttö "Tina"

Havukka-ahon ajattelija* "Havu"

Pieni välikommentti: Havulla tosiaan ikää on jo se reipas 3v ja ukolla löystyi (vanhuuttaan? mihinkään ei ole itseään voinut lyödä) toinen ylähammas viikkoa ennen näyttelyä. Hammas putosi pois, mutta muutamassa päivässä oli jo toinen alahammas alkanut minun huomaamattani kasvaa pituutta pikkuisen liikaa. Tämä ei kuitenkaan missään vaiheessa ole ukon syömiseen vaikuttanut, mutta hammas tosiaan tasattiin välittömästi kotia päästyämme ja on tärkeää seurata hampaan käyttäytymistä jatkossa. Nyt on hyvä ottaa velipoika toiseen käteen ja Havu toiseen ja luuria molempien suuhun, että miltä sen hampaan kuuluisi näyttää. Äkkiäkös noille tulee tietynmoinen "sokeus", jos tuijottaa vain yhden eläimen suuta. ;) 


Tule lähemmäs beibi "Beibi"

Muikia maronlakki "Mamu"
Mamu muutti sijoituskotiin Lapuan näyttelyiden kautta.

Ah! Niin ihania! Tämmöisiä herkkuja tarjoiltiin kotopuolessa näyttelypäivän jälkeen, 
kun piipahdimme pikaisesti kahvilla. 

-"Hei tyyppi! Tuus takasin, mun tarvii ottaa susta kuva!" :D Kuvassa: Rebel's Karminrot.

Kynsiniekkasoturin Onni. 
Kareksen poika. Huomaa, että kevät on tullut, kun on miehekkeen alulla niin nätti (karvan vaihdosta johtuva) raitapaita päällä. ;) Onni on kerrassaan mukava ja sympaattinen uros. Se on gerbiilimäisen eloisa persoona(tätä todella gerbuissa arvostan ja jopa haen!), mutta osaa myös poikamaisilta hullutuksiltaan rauhoittua, kun tarve sitä vaatii. :) 

Viimeisimmästä poikueesta sijoitukseen laitettu black patched naaras Muikia maronlakki a.k.a Mamu. :) Tytön ihka ensimmäinen näyttely ja sen kyllä huomasi. Korvat olivat aamulla kovin luimussa, mutta niin vain meni jännitys sitten lopulta ohitse. Reipas tytön alku. :)


Tuliaisia kaverilta. :) Pienen askartelun päätteeksi saatiin hauskat ovet ja katokset näihin paffimökkeihin.


Tule lähemmäs beibi ja takana siskonsa Tinakenkätyttö. 
Neidit ovat syntyneet viime vuoden lokakuussa ja tulevat todennäköisesti etsimään omaa lemmikkikotiaan ensimmäisten poikueidensa jälkeen.
(Beibi on todettu tiineeksi 20.pv huhtikuuta!)