tiistai 15. lokakuuta 2013

Kepu ja vauvakuume

Olen oppinut sen, että parhaat kuvat gerbiileistä eivät koskaan ole laadullisesti mitään parhaita. :D Kuva on otettu nopeasti iltahämärässä, lasin läpi ja vielä puhelimella. Aivan liian ihana <3 Kuvassa on reipas 5vkoinen "Kepu" ja tämän pikkusisarus 13vrk ikäisenä. Kepu on hoivannut ja pessyt pikkuisia sisaruksiaan oikein antaumuksella heti siitä asti, kun muksut syntyivät. Etenkin tämä ainokainen lilac vauva on saanut Kepulta aivan erityistä huomiota ja pesuhetkiä. :) K-poikueen toinen muksu lämmittää poikasia tarvittaessa ja passaa emoa parhaansa mukaan, mutta nuorempiin poikasiin sillä ei tunnu olevan mitään sen suurempaa kiinnostusta. En ole aikaisemmin nähnyt, että isompi sisarus auttaisi emoa siirtelemään pieniä poikasia saatika sitten sitä, että nuori poikanen tällä tavoin "omisi hetkellisesti" jonkun poikasista ja huolehtisi siitä. Kepu hakee emon välittömästi paikalle tai kuskaa muksun takaisin emolleen, mikäli sillä on nälkä. Gerbiileiden luontoon kuuluu toki se, että muu lauma auttaa lauman johtajaa jälkikasvun hoitamisessa, mutta tämä on ollut hyvin tavallisesta poikkeavaa.  


Ensin toivoin, että kumpa tämä nuorempi lilac muksu olisi uros, jonka voisi jättää kotiin ja liittää tuonne meidän äijälaumaan. Nyt olen alkanut toivomaan, että poikanen olisikin naaras, jotta se saisi jäädä tähän laumaan. <3 On näillä kahdella sen verta hauska suhde keskenään. Emokin on ollut enemmän kuin tyytyväinen ja ehtinyt ottaa oikein kunnolla lunkisti. Poikasen(+poikue sisarusten) sukupuoli tosiaan jäi tarkastamatta aikaisemmin, koska emo oli rakentanut pesän niin hankalaan paikkaan, etten alkanut sitä tämän vuoksi turhaan pemistämään ja häiritsemään poikasten hoitorauhaa. Nyt karvapeite sitten onkin kasvanut jo niin paljon, että nisien erottaminen turkin seasta on haastavampaa. Ehkä sitten huomenissa pitää päivän valossa yrittää tutkiskella tarkemmin, että kumpi se sitten loppu peleissä oikein mahtaa olla.

Tästä se rekisteripapereiden kirjoittelu rumba taas alkaa.. Eräs kaverini on suunnitellut mua varten ihan omanlaista kirjaa, johon saisin kirjata kaikki poikueet ja niiden tiedot samoihin kansiin. Upeaa! Ei millään malttaisi odottaa valmista versiota, kun tuo minulle lähetetty malliversio oli niin kertakaikkisen hieno. :)  

maanantai 14. lokakuuta 2013

Maanantai yhteenvetoa

- 29.9. muutti eräs gerbiili pariskunta yhteen asumaan. Ensimmäiset päivät tuntui siltä, että naaraan elämässä tärkeintä on keskittyä karkaamiseen ja pakosuunnitelmiin. Meni miltei viikko ennen kuin pari alkoi touhuamaan yhdessä. Astumisia ja kiimoja en ole bongannut, eikä näitä yhdistettäessä uroksen hommista tahtonut tulla mitään, joten en jaksa uskoa, että neiti olisi vielä tiine. Painon suhteen ei ole tapahtunut mitään muutoksia.

- 2.10. syntyi Svartan toinen poikue, vanhemmat samat kuin edelliselläkin poikueella. Pesässä kolme poikasta, 2x blackiä ja 1x lilac. Sukupuolet vielä kysymysmerkkinä.

- 6.10. terraarioiden siivoilua, eläinten pyörittelyä ja uusia totutuksia; mm. Juoksu ja Hailey tarkoitus saada yhteen ja myöhemmin astuttaa samalla uroksella. Alku näytti ainakin menevän neitien kanssa hyvin, kumpikaan ei ollut uudesta tulokkaasta(verkon takana) moksiskaan, eikä yhtään tarvinnut kummankaan egottaa.

- 12.10. löysin Olion pesästään pois nukkuneena. Soppa jäi täten yksin ja tässä sitä nyt sitten pähkyröidään, että mistä se uusi kämppis sitten oikein siunaantuisi.
Illi on joutunut nyt odottelemaan yksikseen muutaman viikon, jotta poikasille tulee tarpeeksi ikää ja sieltä sitten olisi tarkoitus totuttaa "ukkeliinille" joku kaveriksi. Illille ei syntynyt omia uros jälkeläisiä, joten näillä näkymin poikasista kotiin jää ainakin blue uros "Mies".

- 14.10 Poikaset täyttivät tuossa muutama päivä sitten 6 vkoa. Naaraat "Kepu" ja "Pihka" ovat edelleen vailla sijoituskotia, molemmat asustavat vielä toistaiseksi emojensa kanssa. (Olen tässä miettinyt pääni puhki näiden laumajärjestelyjen suhteen ja tullut siihen tulokseen, että neidit saavat jäädä kotiin asumaan näihin emojensa laumoihin, enkä ala niitä yhdistelemään keskenään, ELLEI sijoituskotia ilmaannu ihan tässä lähiviikkoina. En kuitenkaan tahdo taas uutta naaraslaumaa itselle ja vanhemmalla iällä yhteen totuttaminen on aina haastavampaa eikä välttämättä edes onnistuisi.)

- Ensi viikonloppuna toivottavasti meikäläisen "akkalauma" palaa takaisin kotiin toisen kasvattajan luota. Afro, Zervo, Kares ja Kareksen muksuista 3/5 (=black/n (<- tämä tulee etsimään lemmikkikotia!), lilac/n ja lilac/u) sekä (toistaiseksi yksin majaileva) Joura. Näitä vanhoja rouvia ja nuoria neitejä on ollut todella kova ikävä. Saa nähdä miten paljon eläimet ovat puolessa vuodessa muuttuneet. Mun päähäni ei millään meinaa mahtua ajatus, että "porukan vauvalla" on nyt itselläänkin vauvoja tuliaisiksi.

Tämä päivä on ollut kerta kaikkisen ankea. Synkkä ja kylmä sää pakottivat meikäläisen jäämään sisään ja aloinkin siinä sitten pesemään pyykkiä ja hieman siistimään paikkoja. Otin heti aamusta tavoitteeksi, että tänään kirjoitan sen yhden (*piip*) harjoitustyön loppuun vaikka henki menisi. Keskittymisen kanssa meinasi jälleen olla ongelmia ja usko oli loppua, kun tuo oli niin mahdottoman rönsyilevä aihe! Löysin onneksi vihdoin sen punaisen langan(mitä nyt reipas pari tuntia tuli selailtua kirjoja), joka on ollut tuon aiheen kanssa hukassa jo tovin. Jokunen tunti myöhemmin tulostin 16 sivuisen työn pihalle ja ta-daa! Nyt ei ollut kyse musteen loppumisesta tai muusta sellaisesta, vaan muotoilusta! En voi käsittää.. Mikään ottamistani valokuvista ei tulostunut papereille ja tekstit olivat lentäneet ihan miten sattuu, ne näyttävät tietokoneen ruudulta ihan toisenlaisilta ja löytyvätkin ihan eri sivuilta. *huokaus* Alkoi pistää niin vihaksi, että päätin jättää asian huomiselle. En jaksanut alkaa enempää vääntämään tuon kanssa. Olkoot. Joka tapauksessa pääsisin viemään tuota vasta ensi viikolla koululle tarkistusta varten.
Verkkokurssistani puuttuu enää yksi (piirrustus)tehtävä, yksi kotitentti on yhtä esseetä vaille valmis, kahdessa kokeessa pitäisi käydä jossain vaiheessa, yksi parin minuutin esitelmä ja sitten vielä yksi harjoitustyö. Siinäpä nuo sitten kaikki kutakuinkin olisivatkin. Pian pääsee opinnäytetyön kimppuun(!!). Jonka aihe on sekin vaihtunut jo kahdesti kesän jälkeen... Mutta ehkäpä tämä tästä. Yksi ja vain yksi asia kerrallaan asiaksi! (<- Olen hokenut tuota itselleni viimeiset pari viikkoa siinä kamalassa "tehtävämeressä" uidessani).

Tämän maanantai avautumisen jälkeen(tulee onneksi tiistai. :D) ajattelin heittäytyä soffalle viettämään ressitöntä iltaa ja selailla Rodentian 3/13 raakaversion läpi, että saadaan sekin tässä kuussa vielä matkaan. Näytti kyllä niin mahtavalta ja herkullisen paksulta erikoisnumerolta, että huh! :)      
Ja sitten "jokaisesta_postauksesta_on_pakko_löytyä_kuvia -ihmisille":


Paskasäkki taitaa olla tällä hetkellä meistä ainoa, joka jaksaa olla edustavana ja ryhdikkäänä kameran edessä näin alkuviikosta... Kiitos & Anteeksi. :D