tiistai 15. lokakuuta 2013

Kepu ja vauvakuume

Olen oppinut sen, että parhaat kuvat gerbiileistä eivät koskaan ole laadullisesti mitään parhaita. :D Kuva on otettu nopeasti iltahämärässä, lasin läpi ja vielä puhelimella. Aivan liian ihana <3 Kuvassa on reipas 5vkoinen "Kepu" ja tämän pikkusisarus 13vrk ikäisenä. Kepu on hoivannut ja pessyt pikkuisia sisaruksiaan oikein antaumuksella heti siitä asti, kun muksut syntyivät. Etenkin tämä ainokainen lilac vauva on saanut Kepulta aivan erityistä huomiota ja pesuhetkiä. :) K-poikueen toinen muksu lämmittää poikasia tarvittaessa ja passaa emoa parhaansa mukaan, mutta nuorempiin poikasiin sillä ei tunnu olevan mitään sen suurempaa kiinnostusta. En ole aikaisemmin nähnyt, että isompi sisarus auttaisi emoa siirtelemään pieniä poikasia saatika sitten sitä, että nuori poikanen tällä tavoin "omisi hetkellisesti" jonkun poikasista ja huolehtisi siitä. Kepu hakee emon välittömästi paikalle tai kuskaa muksun takaisin emolleen, mikäli sillä on nälkä. Gerbiileiden luontoon kuuluu toki se, että muu lauma auttaa lauman johtajaa jälkikasvun hoitamisessa, mutta tämä on ollut hyvin tavallisesta poikkeavaa.  


Ensin toivoin, että kumpa tämä nuorempi lilac muksu olisi uros, jonka voisi jättää kotiin ja liittää tuonne meidän äijälaumaan. Nyt olen alkanut toivomaan, että poikanen olisikin naaras, jotta se saisi jäädä tähän laumaan. <3 On näillä kahdella sen verta hauska suhde keskenään. Emokin on ollut enemmän kuin tyytyväinen ja ehtinyt ottaa oikein kunnolla lunkisti. Poikasen(+poikue sisarusten) sukupuoli tosiaan jäi tarkastamatta aikaisemmin, koska emo oli rakentanut pesän niin hankalaan paikkaan, etten alkanut sitä tämän vuoksi turhaan pemistämään ja häiritsemään poikasten hoitorauhaa. Nyt karvapeite sitten onkin kasvanut jo niin paljon, että nisien erottaminen turkin seasta on haastavampaa. Ehkä sitten huomenissa pitää päivän valossa yrittää tutkiskella tarkemmin, että kumpi se sitten loppu peleissä oikein mahtaa olla.

Tästä se rekisteripapereiden kirjoittelu rumba taas alkaa.. Eräs kaverini on suunnitellut mua varten ihan omanlaista kirjaa, johon saisin kirjata kaikki poikueet ja niiden tiedot samoihin kansiin. Upeaa! Ei millään malttaisi odottaa valmista versiota, kun tuo minulle lähetetty malliversio oli niin kertakaikkisen hieno. :)  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti