maanantai 30. maaliskuuta 2015

Lintupunkkeja

Noin puolitoista viikkoa sitten alkoi ihoni säärien kohdalta oireilemaan kummallisesti. Luulin tuolloin aluksi, että kyseessä olevat pienen pienet haavat ovat vain peräisin tylsistä teristä säärikarvojen ajelun jälkeen. Nämä haavaumat alkoivat kuitenkin kutittaa ja otin ne puheeksi mieheni kanssa, että olisiko kyseessä jokin allerginen reaktio johtuen uudesta huuhteluaineesta tai jotain muuta vastaavaa. Mieheltä löytyi kolme samanlaista pientä haavaa(puremasta kutiavat patit, jotka aukeavat raapimalla) toisen nilkan ympäriltä, joten päätin lähteä kysymään asiasta eräältä ystävältäni, joka on terveydenhoitaja. Hän totesi heti jäljet nähtyään, että kyseessä on ihan selvästi puremajäljet ja sain hydrocortisonia, jottei kutina kävisi sietämättömäksi. Myöhemmin jouduin turvautumaan myös Desloratadineen, sillä olen todennäköisesti allerginen lintupunkkien puremille. 

Miltä lintupunkki näyttää? Netti on pullollaan mitä hienoimpia mikroskooppikuvia tästä kyseisestä otuksesta, mutta mikäli tahtoo saada mielenrauhan ja yöllä nukutuksi, kannattaa näiden selaaminen jättää tyystin väliin. Mielestäni kuvaavin kuva oli tämä kyseinen netistä löytämäni kuva, sillä siitä käy hyvin ilmi, miltä lintupunkki minun silmääni näyttää.  



  • Lintupunkki (Dermanyssus gallinae) on pituudeltaan 0,6- 1 mm.
  • Raajoja on kahdeksan, ruumis kaksiosainen.
  • Näyttää ulkoisesti hyvin erehdyttävästi pieneltä hämähäkiltä.
  • Nymfiasteinen lintupunkki on hyvin pieni ja läpikuultavan värinen.
  • Aikuinen, isäntäeläimessä ruokaillut lintupunkki on aina punainen.
  • Suotuisissa oloissa lintupunkit kehittyvät munasta aikuiseksi viikossa.
  • Aikuiset elävät n. 90 vuorokautta. 

Lintupunkki on ulkoloinen, joka viihtyy nimensä omaisesti ulkona ja etenkin suosii isäntäeläimenään lintuja. Koirille, kissoille tai ihmisille nämä eivät ole tavallisesti vaarallisia eivätkä lintupunkit pysty hyödyntämään näiden verta, vaikkakin saattavat vahingossa purrakin etsiessään sitä oikeanlaista isäntää. Lintupunkit mielletään useimmiten kanaloiden ongelmana, mutta ne voivat siirtyä ihmisten tai eläinten mukana myös ulkoa asuntoihin. On täysin tuuri kauppaa, että kenelle nämä päätyvät kotiin asti. On ollut myös tapauksia, jolloin perheessä ei ole ollut mitään lemmikkejä, mutta lintupunkit ovatkin siirtyneet asuntoon parvekkeella kuivatettujen pyykkien kautta. Myös rakennuksissa pesivien lintujen häätö on saattanut olla syynä siihen, miksi lintupunkit ovat lähteneet vaeltamaan. 

Lintupunkki ei ole riippuvainen isännästään, mutta se ei poistu kovin kauas tämän likettyviltä. Lintupunkki elää (ja munii) pääasiassa eläinten kuivikkeissa sekä pesämökkien koloissa ja raoissa. Isäntäeläimessä ruokaillut lintupunkki irrottaa otteensa ja pudottautuu takaisin terraarioon, jolloin se lähtee kiipeämään esim.terraarion lasia(pajusiltoja, mökkejä ym) pitkin ja odottelemaan seuraavaa otollista hetkeä pudottautua ruokailemaan.     

Millaiset ovat oireet? 
Kesyrotilla ja lemmikkihiirillä oireet ilmenevät siten, että ne alkavat pureksimaan kutiavia häntiä, koska karvoitus on tällä alueella vähäisempää kuin muualla kropassa. Gerbiilien häntä on yhtä vahvan karvan peitossa kuin muu kroppa, joten lintupunkkeja voi olla hankalampaa äkkiseltään paikantaa. Lintupunkki etsii yleensä helppoa puremakohtaa, jolloin ne keskittyvät useimmiten lemmikkijyrsijän takaosaan, hännän ympäristöön. 

Meillä oireet olivat seuraavanlaisia;
  • Uroksilla kivesten ympärille kuuluva "karvalaahus" on revitty tai jyrsitty olemattomiin.
  • Turkista löytyy lovia ympäri kehoa, erityisesti selkäpuolelta.
  • Joillain yksilöillä takajalkojen sisäreidet ovat purtu osittain paljaiksi.
  • Vatsapuolelta irtoaa karvaa ja gerbiilit "purevat" tätä aluetta tuon tuosta.
  • Silmin nähden jatkuva kutina ja gerbiilit rapsuttelevat turkkiaan epätavallisen paljon.
  • Turkit ovat jatkuvasti pörhöllä ja huonokuntoisia.
  • Eläimet silmin nähden väsyneen oloisia.
  • Gerbiilit pyytävät tovereitaankin auttamaan turkin sukimisessa hyvin paljon.
  • Joissain laumoissa havaittavissa ihan selkeää ärtymystä ja välien kiristymistä.
  • Kahdella naaraalla toinen silmäluomista paisunut (tulehtunut purema)
  • Turkissa näkyy ylimääräistä liikehdintää, lintukirput erottaa paljaalla silmällä.

Tässä kuvassa erottuu selvästi uroksen repaleinen,
osittain purtu laahus sekä selkään muodostunut karvaton kohta.

Hoito-ohjeet: 
  • Lintupunkeista eroon pääsemiseksi ihmisten vaatteet tulisi pestä säännöllisesti 60 asteisessa vedessä. 
  • Gerbiilit hoidetaan ulkoloishäädöllä nimeltä Frontline 100ml(silitä turkkia hieman vastakarvaan ja laita yksi kevyt suihkaus ainetta niskaan). Tämä toimenpide tehdään vielä vähintään kolme kertaa, kerran kuukaudessa.
  • Kaikki terraariot, tarvikkeet, virikkeet tulee pestä kauttaaltaan läpi Virkon S nimisellä tuotteella. 
  • Puiset mökit, kopit ja virikkeet tulee joko hävittää polttamalla tai sterilisoida uunissa(200 astetta, 10min) ja viedä karanteenin ajaksi kokonaan pois ja ottaa takaisin käyttöön myöhemmin. 
  • Kaikki eläinten kuivikkeet ja ruoat tulee hävittää välittömästi.
  • Kaikki eläimet ovat karanteenissa seuraavat 3kk. Mikään eläin ei saa osallistua näyttelyyn tai lähteä uuteen kotiin, jotta epidemia pysyy kurissa.
Vinkkejä:

  • Tarkista gerbiilien nukkumapaikka! Lintupunkkeja voi olla aluksi vaikea paikantaa, kun ei oikein tiedä mitä etsiä, mutta useimmiten ne lymyilevät juurikin gerbiilien pesämökkien sisäpuolen seinissä tai katossa. 
  • Hoitojen jälkeen kutteria tulee levittää terraarioon vain muutama cm (tavallisesti gerbiileille ihanne määrä olisi n.20-30cm kutteria), jotta eläinten päivittäinen tarkkailu on helpompaa ja tällöin lintupunkit eivät pääse piileskelemään tunneleihin jne.
  • Vaikka kaikki puinen virike on kiellettyä, voi gerbiileiden ankeaa karanteeni aikaa piristää kaikella savisella materiaalilla, esim. kukkaruukuilla(nämä tulee kuitenkin pestä huolellisesti ja säännöllisesti virkonilla ja jatkaa tarkkailua, mikäli niissä kiipparoi jotain ylimääräistä)
  • Pahvia tulee olla paljon ja siivousväliä lyhentää entisestä.


Virkon S (=Viruskontrolli) on desinfiointiaine.
  • Saa niin tablettina kuin jauheenakin. 
  • Biologisesti hajoava, ympäristöystävällinen.
  • Laimennetaan veteen. (10 tablettia + 5l vettä = 1% liuos)
  • Teho perustuu hapetusreaktioon.
  • Liuos(väriltään vaaleanpunaista) säilyttää tehonsa viikon.
-> Hoitovälineet, häkit, kopit, tarvikkeet ja terraariot pestään ensin kaikesta näkyvästä liasta kuumalla vedellä. Pesun jälkeen kuivatellaan ja odotellaan hetki, jotta pintojen huokoset avautuvat. Tämän jälkeen Virkonia suihkutetaan esim.sumutepullolla ja harjaa käytetään lisäapuvälineenä pesun ohessa. Virkonin kannattaa antaa hetki vaikuttaa, jonka jälkeen pestyt pinnat huuhdellaan kylmällä vedellä.  



Apteekista, reseptivapaa!



No mitä tämä kaikki oikein kustansi? Hmm.. Vaikea sanoa. PALJON! Joitain menetettyjä virikkeitä, kulunutta pesuvettä, pesutarvikkeita, postikuluja, bensoja sun muuta en tähän tietenkään jaksanut lähteä laskemaan mukaan. Tässä kuitenkin jotain osviittaa hinnoista;


Uudet ruoat(25kg) + uudet kuivikkeet(20kg): 64,90e
Virkon S (tabletit): 25e (hintahaitari vaihtelee paljon)
Frontline 100ml: 21e 

1 kommentti: