maanantai 31. lokakuuta 2011

Halloween näyttelyt

Etelä-Pohjanmaan Jyrsijäyhdistys "Epjy" järjesti 22. lokakuuta Lapualla Halloween näyttelyt. Näyttelyssä oli viralliset luokat gerbiileille, hiirille ja rotille sekä pet luokat kaikille muille lajeille lukuunottamatta marsuja(näyttelylakko marsujen turvallisuuden vuoksi on vielä voimassa). Hännällisten otusten(g, h & r) petit olivat pisteelliset kuten myös rotille järjestetty agilitykisa.

Päivä oli kaiken kaikkiaan aivan älyttömän kiireinen ja tuntui, että itse järjestäjien(minun mukaanlukien) tuli revetä kymmeneen paikkaan yhtä aikaa. Onneksi innokkaita työntekijöitä oli ilmoittautunut ennakkoon hallituslaisten avuksi jelppimään eri kani- ja jyrsijäpöydille. Hamsterit ja kanit arvosteltiin alakerran näyttämöllä, rotat salin pääovien läheisyydessä, gerbiilit vastakkaisella puolen ikkunoiden edessä ja hiiret yläkerran aulassa. Osan päivästä toimin assarina ja lopun aikaa hoidin kaikkea, mitä eteen tuli. Kieltämättä tuli hieman hiki, kun koko päivän sai juosta saappaat jalassa ja noitahattu päässä. :D

Itsellä oli näyttelyssä mukana kaikki "kynnykselle kykenevät" kymmenen gerbiiliä. Ainoastaan blue nuoriso(4 vrk liian nuoria osallistumaan! Arvatkaa ottiko päähän?), Xuu mummeli, mahdollisesti tiineet Fiia ja Dere sekä sijoitustytöt Starba ja Maisu jäivät päivystämään kotikoloa meidän muiden poissaollessa. Kymmenen oman elukan plus muutaman kasvatin valmistelu näyttelyyn oli aivan hirvittävää.. Vaikka kyseinen viikko oli itsenäisenopiskelun viikko, ei se ollut yhtään sen helpompi kuin tavallinenkaan viikko. Kiirettä piti, mutta onneksi kaikki saatiin sentään sellaiseen kuosiin, että kehtasi viedä näytille.

Kaikki eivät siltikään säästyneet niin hyvässä kunnossa pöydälle asti. Afro oli merkkaillut Zervon puhtaan turkin aivan pilalle sinä 2h aikana, mitä ne olivat olleet kuljetusboksissa uusissa puruissa. Zervon turkki oli tasaisen ruskea eikä harmaa.. Kyllä hävetti ja sapetti. Huomasin itsekin turkin kunnon vasta siinä kohtaa, kun kävelin sattumalta tuomaripöydän ohi.
Haitekki pisti myös yllättämään.. Poika nimittäin päätti purra ja oikein kunnolla! :O Olin aivan sanaton, poika ei ole ikinä edes yrittänyt purra saatika näpsinyt. Reppanaa stressasi koko näyttelytilanne ihan hirveästi, joten lähetin sen ensimmäisen tavarasatsin mukana takaisin paluumatkalle kotiin. Parempi näin, sillä kuitenkin ajatellaan itse eläimen parasta. Ei näyttelyssä ole mukavaa olla, jos tilanne on rauhaton, ahdistava ja stressaava. Parempi onni sitten ensi kerralla.

Epäonni meidän kohdalla ei päättynyt vielä tähänkään. Mooni palasi tuomaripöydältä häntämutka kommentin kera.. wtf? Olin jälleen sanaton, miten ihmeessä? Poitsu on tänä aamuna 3h sitten tarkastettu pienintäkin karvaa myöten ja silloin kaikki oli kunnossa. Menin katsomaan Moonia ja todentotta! Hännän kärjessä tuntui ihan selvä mutka! Mooni on kuitenkin jo 2 -vuotias ja tähän mennessä hännässä ei ole ollut mitään eikä suvussa tavata häntäongelmia. Kauan aikaa tarkasteltuamme häntää tulimme näyttelypaikalla siihen tulokseen, että häntä on varmastikin rusentunut jossain tämän 3h aikana boksin ja kannen väliin. Todella harmittavaa.. Näyttelyt ovat nyt sitten Moonin osalta tällä erää loppu. Onneksi itse eläin on kunnossa eikä arista vääntynyttä häntäänsä. Rakas muumipeikko sai tuona iltana kaikki sympatiat koko perheeltä <3 Ainakin isot pojat saavat nyt vihdoinkin kaikessa rauhassa viettää näyttelytöntä eläkettään.

Mietin näiden kolmen kömmähdyksen jälkeen, että jos tämä näyttely näin paljon multa ottaa, niin kyllä sen täytyy jotain antaakin ja kas kummaa! Kasvattini Love's a Loaded Gun "Doora" oli LKV1, Paras baby ja sai Kuman. Kasvattini Game of chance "Onni" oli yksivärisissä LKV3 ja oma kusipukkini Afrodite LKV4. Päivän suurimman yllärin toi oma kasvattini Havu <3 Havukka-ahon ajattelija oli PYU, LKV1, ROP4 ja sai ensimmäisen SERTinsä! Olen sanaton.. taas ja vieläkin. ;) Onnittelut kaikille mahtavista suorituksista! Eläinten taso oli yleisesti ihan hirvittävän kova, joten saadaan todellakin olla ylpeitä näistä tuloksista. :) 

Päivän päätteeksi olin nilkkamustana(pöytä putosi portaissa päälle), hyvin väsynyt, mutta silti niin onnellinen. Kotiin oli ihana tulla 13h:n mittaiseksi venähtäneen päivän jälkeen. Tuona aikana tuli tavattua niin paljon tuttuja, että en pidä enää ollenkaan pahana sitä, että joudun viettämään seuraavat pari päivää neljän seinän sisällä harjoitteluraporttia väsäillen. Tuttavakiintiö tuli täyteen(ainakin hetkeksi aikaa), hehhee. :DD

Meitä vastassa oli heti kaksi nälkäistä pikkuviikaria. :3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti