tiistai 12. maaliskuuta 2013

Gerbiilikuumetta

Kyllä, gerbiilikasvattajakin voi kärsiä gerbiilikuumeesta!
 
<3
 
Joku yllä olevista pikkuisista muuttaa huhtikuussa meille! Eikö olekin nättejä lilaceja?? Ja aivan syötävän suloisia näin muutenkin? Aivan sydän sulaa.. Tahdon pian päästä tutustumaan tähän kauan odotettuun uutukaiseen. Odottavan aika tuntuu vaan käyvän hirveän pitkäksi. Pikkuneidille on jo kämppis valmiina odottamassa ja tulin hankkineeksi terraan uuden mökin ja pajusillan odottamaan. Katsotaan miten Soppa(muutti meille takaisin muutama kuukausi sitten) suhtautuu uuteen kaveriin.
 
Sopan luonne on kyllä helppo ja siitä ihana, että se ei turhia kukkoile(vai pitäisikö sanoa kanaile?), joten uskon, että se on yhtä mielissään kuin minä uudesta kaverista. Tälle uutukaiselle pikku pööpölle pitäisi keksiä jokin kutsumanimi. Ensin tiesin vain, että virallinen nimi tulee alkamaan kirjaimella K ja nyt on varmistunut koko nimi Karminrotiksi. Pelkään todella, että kutsumanimeksi jää jokin kalskea ovenKarmiin viittaava nimi, koska mulla ei tule mitään muuta tuosta mieleen, vaikka nimi viittaakin Bemareihin. :D
 
Pikkuneiti on tosiaan syntynyt helmikuussa ja se on tulossa meille jalostuskäyttöön. Pistin myös tässä myöhemmin merkille, että sen taustalta löytyy yksi sama ja entuudestaan tuttu eläin, mikä löytyy myös minun eläinteni taustalta. Aika makeeta! :) Jos neiti kasvaa odotetun mukaisesti ja kaikki menee kaikin puolin hyvin, voisi neidille harkita ensimmäistä poikuetta loppu kesästä tai alku syksystä. Uros vaihtoehtoja olisi jo kaksin kappalein mietittynä.
 
Pikkuneiti ei alun alkaen ollut neiti, vaan pienen pieni poika. Mulle oli tarkoitus tulla kauan hakusessa ollut lilac uros, sillä kasvatuksessani on nykyisin enää yksi lilac uros mukana eikä sekään ole väriltään tai muutenkaan kooltaan mikään häävi. Niin ihana ja rakas kuin oma Illini onkin, niin siitä "hiirulaisesta" ei välttämättä ole kasvatukseen, vaikka näin aluksi olinkin ajatellut. Illi on mukava luonne ja näyttää hyvin söpöltä hassuine korvineen, mutta noh.. Illi on Illi. Virallinen nimi kertoo kaiken; Ilikiää olla iliman. ;) Illille siis tavallaan hain korvaajaa kasvatukseen, sillä useampi hieno naaras kaipailisi erisukuista urosta kumppanikseen tulevana vuonna.
 
Olin jo varannut lilac uroksen kasvattajalta, mutta sitten huono tuuri puuttui jälleen asioiden kulkuun. Pikkuinen oli menehtynyt. Ehdin jälleen iloita liikaa etukäteen ja pettymys oli suuri. Harmitti todella kovasti, koska poikanen on tietystä yhdistelmästä, josta olen toivonut poikasta ja parin edellisestä poikueesta en ehtinyt varaamaan jälkeläistä. Onneksi tässä poikueessa oli naaras vapaana ja kasvattaja tarjosi sitä minulle! Naarasta en ollut aluksi valmis ottamaan, mutta parempi sekin kuin ei mitään ja aloin miettimään oikein järjen kanssa, että Sopan totuttaminen toisen aikuisen naaraan kanssa ei oikein tällä hetkellä nappaa. Lisäksi Sopallakin on elinvuosia vielä useampi odotettavissa, niin miksipä nähdä kauhea vaiva totutuksen suhteen, kun sitten jonkin ajan kuluttua olisi taas yksi aikuinen naaras vailla kaveria. Aj, että oon niin täpinöissäni! Siitä on pitkä aika, kun mulle on viimeksi tullut jokin muksu muualta! Ei sitä onnellisuuden tunnetta osaa oikein selittää. Kaippa se on sitä samaa intoa, odottamista ja onnellisuutta kuin kenellä tahansa, joka on aikeissa hankkia omaa tupsuhäntäänsä <3


4 kommenttia:

  1. Karminroti? Hmmm... Mites ois vaikkapa Kami? Tai Karo? Kati? Karri? Kyllähän multa näitä löytyy ;)

    VastaaPoista
  2. Meiltä löytyy jo yksi Kami niminen lintu. Kati, Karri ja Karo nimiä taas tottelevat läheiset ihmiset. :)

    VastaaPoista
  3. No sit on jo vähän pahempi! :D Ööööhhh... Karma? Kairo? Rokka? :D

    VastaaPoista
  4. Tällä hetkellä neiti "tottelee" nimeä Roti. :D Tämä nimi tuli siitä, kun kaverin mielestä se on mukamas vihaisen näköinen hiiri, joka saattaa lyödä nyrkkiä pöytään hetkenä minä hyvänsä ja kiljahtaa: "Joku roti!"

    VastaaPoista