Kesäkuussa syntyneet muksut kasvaa kovaa vauhtia. Kotiin jäävä Kyllikki on oikein viimeisen päälle pieni vesseli, joka nauttii silittelystä ja riehumisesta. <3 "Poka" ("Kyllin" velipoika) etsii edelleen sitä omaa lemmikkikotiaan ja loppuelämän kaveria/ tai kavereita. Tällä hetkellä se asuu väliaikaisesti vanhan veteraani urokseni seurana.
Viime vuonna syntyneet kasvattini "Lappu" ja "Luhurikka" lähtivät vihdoin omaan kotiinsa pitkän odotuksen jälkeen. Tytöt muuttivat Pohjois-Pohjanmaalle perheen ihka ensimmäisiksi gerbiileiksi ja se, jos mikä olikin hieno ratkaisu näille seurustelua rakastaville ja äärimmäisen hyvin käsittelyyn tottuneille leideille. En voisi olla tyytyväisempi tähän kotiin! :)
Lainaurokset edelleen meillä, aikaa pidennetty. Poikakolmikko tosiaan taisi tulla meille jo loppu keväällä? Vitsit tämä aika rientää aivan sairaan nopeasti! Tosiaan, kahdelle urokselle olen tuloksetta yrittänyt esitellä naikkosia, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan. Toista urosta emännät torppailevat alituiseen ja olenkin alkanut ajattelemaan, että ehkä näin vain ei ole tarkoitettukaan. Tuntemattomat ovat gerbiileiden tiet. Toisella uroksella sen sijaan vientiä piisaisi vaikka kuinka, mutta tällä The Äijä gerballa tuntuu iskevän naisseurassa semmoinenkin ujous päälle, että se menee ihan tyystin "jäihin". Nooh.. Ehkä tämä tästä ajan kanssa korjautuupi... Katsotaan vielä.
19.8. jouduin päästämään viimeisen "muunvelssiläiseni" Moonwell's Zervochorian paremmille purumaille, sillä sen peräpäähän, hännän tyven viereen oli ilmestynyt kasvain, joka alkoi jo haitata istumista sun muuta elämää. Zervo oli nätti vanha lady, joka eli koko elämänsä terveenä ja kenenkään kanssa kinastelematta. Tätä harmaata "hiiri" mummua jää kova ikävä.
N & O -poikueita odotellaan yhä kuumeisesti ja paljon uusia totutuksia sekä laumoja on laitettu tämän vuoksi aluilleen. Tällen vuotta ei ole saatu vielä yhden yhtäkään lilac muksua maailmaan ja stressi niiden suhteen alkaa olemaan kova. Kerrrankin olisi tiedossa upean värisiä naaraita ja niitä mukavasti täydentävät urosparit, niin kas kummaa.. Painot sen kun vaan jatkaa heittelyään, ollako tiineenä vai ei..? Tätä samaa on ollut kuulemma parilla muullakin kasvattajalla ilmassa, elikkä parit, jotka asuvat yhdessä eivät tiedä miten päin olisivat. Naaraiden painot heittelee ja urokset sitä vastoin lihovat ja laiskistuvat. Höh.
Uutta kutteria tiedossa. Kuten moni varmaan on huomannutkin, Hunter -kuiviketta ei enää myydä ja tämä tietää ankeita aikoja ainakin niille, jotka ovat tottuneet kunnon lastumaiseen ja vähemmän pölyiseen kutteriin. Itselläni kävi semmoinen tuuri, että saan seuraavan puolen vuoden ajan kutterini suoraan eräältä tutulta, joka työkseen höylää ja käsittelee lautoja. Huoneilmassa on jo nyt tapahtunut selvä muutos, mutta saa nyt sitten nähdä miten kauan tätä riemua jatkuu ja mitäs sitten sen jälkeen tehdään... Mihinkään muka_kutteria_sahanpuruun en ole aikeissa palata vahingossakaan !!
Zooplus -tilaus. Sinsutytöille tuli tilattua uusi ja tilavampi häkki sekä gerbolan väelle paljon pikkuvirikettä, kuten esim. pajusiltoja, mökkejä...
Monenmoisilta herkuilta ei tämä porukka tälläkään kertaa säästynyt. Pidin erityisesti punotuista pajukoreista, joiden sisällä oli kuivattua heinää, kukkia sun muuta mukavaa pientä naposteltavaa. Näppärä kiinnitys ja pientä aivopähkinää itse elukalle. Mikäs sen parempaa.
Ostin myös paketin tuommoisia kiekon mallisia heinäherkkuja, jotka sai rautalangalla näppärästi häkkeihin roikkumaan. Kani ja sinsut suorastaan rakastivat näitä! Käsittääkseni nämä kuuluvat myös monien lemmikkieläinliikkeiden tarjontaan. Suosittelen!
Poikaskyselyitä on sadellut ihan huimat määrät! Yksi viikko meni ihan siten, että joka päivälle tuli yksi poikasiin liittyvä kysely ja seuraavalla viikolla niitä tuli vielä parit lisää.. Huh. Tietääkseni olen nyt kaikkiin vastannut ja pyrinkin siihen, että vastailen sähköposteihin ihan muutaman päivän sisällä siitä, kun olen ne saanut. Kuten näkyy, poikasten tarve ja kysyntä lemmikeiksi on tällä hetkellä jälleen kerran suuri(tuntuu, että tätä on varsinkin syksyisin paljon ilmassa), mutta niin on myös kasvattajallakin kova tarve saada edes se muutama suvunjatkaja jostain ja vieläpä jäämään kotiin asti. Yritystä on piisannut ja ehkä tämä syksy tästä vielä iloksi muuttuukin. Tällen vuotta on syntynyt tasan yksi poikue kesäkuussa ja siinäkin oli vain "hurjat" kaksi poikasta. Päivitän For Sale -osiota jatkuvasti aktiivisesti, joten sieltä näkee millaisia suunnitelmia ja yhdistelmiä on alustavasti kaavailtuna ja miten niiden kanssa ollaan sitten etenemässä tai edetty. Malttia, malttia rakkaat immeiset. :) Tässä teillä on odotellessa hyvää aikaa ahmia lisää tietoa näistä mainioista pikku työmyyristä ja niiden oikeanlaisesta ruokavaliosta sun muusta tärkeästä. En voi olla painottamatta tiedon tärkeyttä, sitä ei voi koskaan olla liikaa ja aina voi oppia jotain uutta.
Kaunista alkanutta syssyä lukijoilleni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti