Kesätarjous

Kangasmerkillä on hintaa 2,50€/kpl ja 

niitä saa tilattua minun kauttani: marica.toppari [ÄT] gmail.com 

Jussia 2015!

(Kuvassa Kynsiniekkasoturin Onni) <3

Hyvää pääsiäistä! Glad påsk!

Jaa-a, mistähän sitä taas oikein aloittaisi? :D No aloitetaanpa vaikka siitä, että meinasin ensin nimetä tämän kirjoituksen kurjaksi kevääksi, kunnes muistin, että tämä olisi ollut jo kurja kevät vol 2, sillä viime vuodelta löytyy jo moinen otsikko. Siispä, ei kiitos! Tästä ei oteta uutta perinnettä, joten ajattelin keskittyä nyt pelkkiin iloisiin asioihin ja mukavaan pääsiäisen aikaan. Mielestäni olen jo muutenkin surkutellut ihan tarpeeksi laihtuneita ja kutisevia gerbiileitä sekä useita pieleen menneitä suunnitelmia viikko tolkulla.

Mainittakoon nyt kuitenkin vielä, että gerbolassa on sinällään olosuhteisiin nähden kaikki ihan hyvin. Olen pyrkinyt pitämään gerbiilien yleiskuntoa yllä monipuolisella ruokavaliolla sekä antanut satunnaisesti vitamiinitippoja juomaveden seassa ja pakko kai se on nyt myöntää, että herkkujen määrää olen puolittain jopa hieman vahingossa lisännyt viime aikoina. Virikkeiden suuri puutos ja kutterien niukkuus terroissa(lue edellinen päivitys lintupunkeista) on pyritty nyt karanteeniajan korvaamaan mahdollisimman paljolla pahvilla. Onneksi gerbiileillä on todella paljon seuraa toisistaan, eivätkä ne sen suuremmin "kärsi" tästä itselle niin kurjalta tuntuvasta tilanteesta. Ehkä hieman ovat saattaneet ihmetellä tilannetta, mutta ei sen kummempaa. Sanottakoon vielä se, että lintupunkkien puremista johtuneet allergiaoireet ovat itsellä lieventyneet tehoavien lääkkeiden myötä ja nyt on kulunut miltei kaksi viikkoa siitä, kun viimeinen otus on nähty jossain konttivan. Haluan todellakin uskoa siihen, että tässä asiassa ollaan jo voiton puolella. :)

Hän on Vili. Mieheni isän silmäterä. 

Suunnattoman huvittava ja samaan aikaan melko rasittava kollipoika. <3 

Tunnetaan ehkä paremmin nimellä "Pikkukissa". 

Mutta! Nyt sinne pääsiäiseen! Pieni maiseman vaihdos teki ainakin mulle todella hyvää! Läksimme siis neljäksi päiväksi (to-ma) appivanhempieni nurkkiin Pietarsaareen. Siinä samalla tuli tavattua useana päivänä kavereita sekä vietettyä paljon aikaa tämän toisen perheeni kanssa. Muutama elokuva tuli katsottua sekä pelattua paljon erilaisia pelejä porukalla. Lauantai oli vähän omituinen päivä siinä mielin, että jouduin tehdä vähän "typerähkön" reissun kesken kaiken Seinäjoelle ja sitten takaisin. Gerbiileille ei tosiaan ollut ketään hoitajaa pääsiäisen ajaksi, joten jouduin puolessa välissä tätä pikkulomaa poikkeamaan kolmeksi tunniksi kotiin. :D Olihan se vähän hassua, mutta minkäs teet. Kaiken kukkuraksi junalla liikkuminen tuli kustantamaan yhtä paljon kuin mitä olisin vähintään joutunut eläinten hoitajalle korvaamaan vaivannäöstä. Tämän kolmen tunnin aikana käväisin kaikessa rauhassa suihkussa, tumppasin terrat täyteen ruokaa ja pahvia, vaihdoin vedet juomapulloihin sekä jäin tunniksi rappuun juttelemaan naapurin mummon kanssa, joka jo niin kovasti odotteli trulleja saapuvaksi. :)     

Palattuani takaisin pelipaikalle Jeppikseen lähdimme pyöräilemään kohti kaupunginpuutarhaa. Luvassa oli pientä ulkoilua ja tietysti pääsiäiskokko!       

 Bongailtiin porukalla peltomyyrien tekemiä tunneleita, 

kun odoteltiin kokon sytyttämistä.

 Alku näytti huolestuttavan kankealta, mutta lopulta kokko saatiinkin syttymään ! 

Iltaa päätettiin jatkaa erään kaverin kämpillä.

Kauhuksemme sunnuntai aamuna(kun piti lähteä mummolaan syömään) Pikkukissa oli tehnyt katoamistempun! Ulkona meitä odotti vain Nappi -kissa kiltisti valjaissa sekä toiset, tyhjät valjaat. Ehdin nähdä kissasta pienen vilauksen, kun se riehua viiletti naapurin marjapensaan kautta toiseen puskaan. Kolmen ihmisen voimin kyttäsimme ja juoksimme pitkin ihmisten pihoja kissan perässä ja peläten, että se päätyy vielä vaaralliselle autotielle. Yllättävän nopeasti kuitenkin saimme pojan nassikan nalkkiin ja kotiin turvaan. Kolme hengästynyttä immeistä myöhästyi hieman ruokailusta, mutta oli se vaan kaiken sen vaivan arvoista. Iltapäivällä saimmekin sitten porukalla kuunnella (ja nauraa) Pikkukissan surullista valituskonserttia aiheesta, miten julma tämä maailma on, kun ei nuoren pojan anneta tehdä mitä se haluaa.   

 Sunnuntaina lähdimme kaveriporukalla iltapäiväkahville Larsmoon.

Pääsiäinen sujui kaiken kaikkiaan rauhallisissa merkeissä ja tämmöisiä vapaita oli varmasti moni meistä kaivannutkin. Rentoa yhdessä oloa, eikä kiire minnekään. Täydellistä! 

Joillakin oli ehkä hieman haikea olo matkalla kotiin, kun loma loppui niin äkkiä, mutta itse koen, että se oli ainakin mulle juuri sopiva! Vielä on niin paljon tehtävää ja monta asiaa mihin pitää keskittyä ennenkö kesä tulee... Ja sehän on jo ihan oikeasti kohta ovella!

Tämä pääsiäisenä useaan otteeseen nähty suloinen tyttöpupu ei auttanut mun kanikuumeeseen sitten yhtään! Kaveri naureskelikin ensin(ennenkö näki koko pupua), että olen alkanut nähdä jo omiani! 

"Ei täällä mitään lasta pupuasussa juoksentele!" "Kato nyt! Tuolla se taas menee! Vasemman puoleisen koiran oikealla puolen! Äh! En minä tiedä! Mikset sä näe sitä?!" :D

Lintupunkkeja

Noin puolitoista viikkoa sitten alkoi ihoni säärien kohdalta oireilemaan kummallisesti. Luulin tuolloin aluksi, että kyseessä olevat pienen pienet haavat ovat vain peräisin tylsistä teristä säärikarvojen ajelun jälkeen. Nämä haavaumat alkoivat kuitenkin kutittaa ja otin ne puheeksi mieheni kanssa, että olisiko kyseessä jokin allerginen reaktio johtuen uudesta huuhteluaineesta tai jotain muuta vastaavaa. Mieheltä löytyi kolme samanlaista pientä haavaa(puremasta kutiavat patit, jotka aukeavat raapimalla) toisen nilkan ympäriltä, joten päätin lähteä kysymään asiasta eräältä ystävältäni, joka on terveydenhoitaja. Hän totesi heti jäljet nähtyään, että kyseessä on ihan selvästi puremajäljet ja sain hydrocortisonia, jottei kutina kävisi sietämättömäksi. Myöhemmin jouduin turvautumaan myös Desloratadineen, sillä olen todennäköisesti allerginen lintupunkkien puremille. 

Miltä lintupunkki näyttää? Netti on pullollaan mitä hienoimpia mikroskooppikuvia tästä kyseisestä otuksesta, mutta mikäli tahtoo saada mielenrauhan ja yöllä nukutuksi, kannattaa näiden selaaminen jättää tyystin väliin. Mielestäni kuvaavin kuva oli tämä kyseinen netistä löytämäni kuva, sillä siitä käy hyvin ilmi, miltä lintupunkki minun silmääni näyttää.  

• Lintupunkki (Dermanyssus gallinae) on pituudeltaan 0,6- 1 mm.
• Raajoja on kahdeksan, ruumis kaksiosainen.
• Näyttää ulkoisesti hyvin erehdyttävästi pieneltä hämähäkiltä.
• Nymfiasteinen lintupunkki on hyvin pieni ja läpikuultavan värinen.
• Aikuinen, isäntäeläimessä ruokaillut lintupunkki on aina punainen.
• Suotuisissa oloissa lintupunkit kehittyvät munasta aikuiseksi viikossa.
• Aikuiset elävät n. 90 vuorokautta. 

Lintupunkki on ulkoloinen, joka viihtyy nimensä omaisesti ulkona ja etenkin suosii isäntäeläimenään lintuja. Koirille, kissoille tai ihmisille nämä eivät ole tavallisesti vaarallisia eivätkä lintupunkit pysty hyödyntämään näiden verta, vaikkakin saattavat vahingossa purrakin etsiessään sitä oikeanlaista isäntää. Lintupunkit mielletään useimmiten kanaloiden ongelmana, mutta ne voivat siirtyä ihmisten tai eläinten mukana myös ulkoa asuntoihin. On täysin tuuri kauppaa, että kenelle nämä päätyvät kotiin asti. On ollut myös tapauksia, jolloin perheessä ei ole ollut mitään lemmikkejä, mutta lintupunkit ovatkin siirtyneet asuntoon parvekkeella kuivatettujen pyykkien kautta. Myös rakennuksissa pesivien lintujen häätö on saattanut olla syynä siihen, miksi lintupunkit ovat lähteneet vaeltamaan. 

Lintupunkki ei ole riippuvainen isännästään, mutta se ei poistu kovin kauas tämän likettyviltä. Lintupunkki elää (ja munii) pääasiassa eläinten kuivikkeissa sekä pesämökkien koloissa ja raoissa. Isäntäeläimessä ruokaillut lintupunkki irrottaa otteensa ja pudottautuu takaisin terraarioon, jolloin se lähtee kiipeämään esim.terraarion lasia(pajusiltoja, mökkejä ym) pitkin ja odottelemaan seuraavaa otollista hetkeä pudottautua ruokailemaan.     

Millaiset ovat oireet? 

Kesyrotilla ja lemmikkihiirillä oireet ilmenevät siten, että ne alkavat pureksimaan kutiavia häntiä, koska karvoitus on tällä alueella vähäisempää kuin muualla kropassa. Gerbiilien häntä on yhtä vahvan karvan peitossa kuin muu kroppa, joten lintupunkkeja voi olla hankalampaa äkkiseltään paikantaa. Lintupunkki etsii yleensä helppoa puremakohtaa, jolloin ne keskittyvät useimmiten lemmikkijyrsijän takaosaan, hännän ympäristöön. 

Meillä oireet olivat seuraavanlaisia;

• Uroksilla kivesten ympärille kuuluva "karvalaahus" on revitty tai jyrsitty olemattomiin.
• Turkista löytyy lovia ympäri kehoa, erityisesti selkäpuolelta.
• Joillain yksilöillä takajalkojen sisäreidet ovat purtu osittain paljaiksi.
• Vatsapuolelta irtoaa karvaa ja gerbiilit "purevat" tätä aluetta tuon tuosta.
• Silmin nähden jatkuva kutina ja gerbiilit rapsuttelevat turkkiaan epätavallisen paljon.
• Turkit ovat jatkuvasti pörhöllä ja huonokuntoisia.
• Eläimet silmin nähden väsyneen oloisia.
• Gerbiilit pyytävät tovereitaankin auttamaan turkin sukimisessa hyvin paljon.
• Joissain laumoissa havaittavissa ihan selkeää ärtymystä ja välien kiristymistä.
• Kahdella naaraalla toinen silmäluomista paisunut (tulehtunut purema)
• Turkissa näkyy ylimääräistä liikehdintää, lintukirput erottaa paljaalla silmällä.

Tässä kuvassa erottuu selvästi uroksen repaleinen,
osittain purtu laahus sekä selkään muodostunut karvaton kohta.

Hoito-ohjeet: 

• Lintupunkeista eroon pääsemiseksi ihmisten vaatteet tulisi pestä säännöllisesti 60 asteisessa vedessä. 
• Gerbiilit hoidetaan ulkoloishäädöllä nimeltä Frontline 100ml(silitä turkkia hieman vastakarvaan ja laita yksi kevyt suihkaus ainetta niskaan). Tämä toimenpide tehdään vielä vähintään kolme kertaa, kerran kuukaudessa.
• Kaikki terraariot, tarvikkeet, virikkeet tulee pestä kauttaaltaan läpi Virkon S nimisellä tuotteella. 
• Puiset mökit, kopit ja virikkeet tulee joko hävittää polttamalla tai sterilisoida uunissa(200 astetta, 10min) ja viedä karanteenin ajaksi kokonaan pois ja ottaa takaisin käyttöön myöhemmin. 
• Kaikki eläinten kuivikkeet ja ruoat tulee hävittää välittömästi.
• Kaikki eläimet ovat karanteenissa seuraavat 3kk. Mikään eläin ei saa osallistua näyttelyyn tai lähteä uuteen kotiin, jotta epidemia pysyy kurissa.

Vinkkejä:

• Tarkista gerbiilien nukkumapaikka! Lintupunkkeja voi olla aluksi vaikea paikantaa, kun ei oikein tiedä mitä etsiä, mutta useimmiten ne lymyilevät juurikin gerbiilien pesämökkien sisäpuolen seinissä tai katossa. 
• Hoitojen jälkeen kutteria tulee levittää terraarioon vain muutama cm (tavallisesti gerbiileille ihanne määrä olisi n.20-30cm kutteria), jotta eläinten päivittäinen tarkkailu on helpompaa ja tällöin lintupunkit eivät pääse piileskelemään tunneleihin jne.
• Vaikka kaikki puinen virike on kiellettyä, voi gerbiileiden ankeaa karanteeni aikaa piristää kaikella savisella materiaalilla, esim. kukkaruukuilla(nämä tulee kuitenkin pestä huolellisesti ja säännöllisesti virkonilla ja jatkaa tarkkailua, mikäli niissä kiipparoi jotain ylimääräistä)
• Pahvia tulee olla paljon ja siivousväliä lyhentää entisestä.

Virkon S (=Viruskontrolli) on desinfiointiaine.

• Saa niin tablettina kuin jauheenakin. 
• Biologisesti hajoava, ympäristöystävällinen.
• Laimennetaan veteen. (10 tablettia + 5l vettä = 1% liuos)
• Teho perustuu hapetusreaktioon.
• Liuos(väriltään vaaleanpunaista) säilyttää tehonsa viikon.

-> Hoitovälineet, häkit, kopit, tarvikkeet ja terraariot pestään ensin kaikesta näkyvästä liasta kuumalla vedellä. Pesun jälkeen kuivatellaan ja odotellaan hetki, jotta pintojen huokoset avautuvat. Tämän jälkeen Virkonia suihkutetaan esim.sumutepullolla ja harjaa käytetään lisäapuvälineenä pesun ohessa. Virkonin kannattaa antaa hetki vaikuttaa, jonka jälkeen pestyt pinnat huuhdellaan kylmällä vedellä.  

Apteekista, reseptivapaa!

No mitä tämä kaikki oikein kustansi? Hmm.. Vaikea sanoa. PALJON! Joitain menetettyjä virikkeitä, kulunutta pesuvettä, pesutarvikkeita, postikuluja, bensoja sun muuta en tähän tietenkään jaksanut lähteä laskemaan mukaan. Tässä kuitenkin jotain osviittaa hinnoista;

Uudet ruoat(25kg) + uudet kuivikkeet(20kg): 64,90e

Virkon S (tabletit): 25e (hintahaitari vaihtelee paljon)

Frontline 100ml: 21e 

Kukkaruukkuja ja pahvivarastoa

Ikeasta bongasin gerbiileille kivan värisiä ruukkuja hintaan 0,50€/kpl. :)

Asiasta kukkaruukkuun! 

Ostaessanne gerbiileille ruukkuja, katsokaa tarkasti millainen pohja siellä on, koska mikäli pohjassa on reikä, tuo se mukanaan turvallisuusriskin, mitä ei välttämättä heti tajuakaan. Gerbiilin pää mahtuu yllättävänkin pienistä koloista ja pahimmillaan pää saattaa jäädä kiinni tällaiseen pieneen reikään eikä eläin saakaan vedettyä itseään enää irti(mm.korvat tulevat vastaan). Pahimmillaan seurauksena voi olla eläimen menehtyminen. Mikäli ruukussa on väriä, tarkistathan ettei maali lähde helposti irti, sillä gerbiileillä tulee olla kulutusta kestävät ja myrkyttömät virikkeet.

Kaiken kaikkiaan kukkaruukut ovat oikein mukava elementti gerbiileiden terraarioon:

• Ne auttavat kynsien kulumiseen
• Tuovat ehkäpä väriä terraarioon
• Oiva piilo- tai suojapaikka
• Kesäisin yksi terraarioon viileimmistä paikoista
• Mukava nukkumapaikka pesäkopin ohella  

Ette osaa arvatakaan millainen helpotus se on, kun saa kaiken pahvin purettua ulos isoista jätesäkeistä ja pois näkyvistä! Olen vieläkin ihan haltioissani miten paljon tavaraa(no tässä tapauksessa pahvia) yhteen tällaiseen laatikkoon voikaan mahtua. Gerbiileiden tavaroista ne suurimmat tilanviejät ainakin meillä ovat juurikin mitä erilaisemmat pahvit ja -pakkaukset. Useampi tuttavaperhe keräilee(iso kiitos tästä!) gerbolan väelle jyrsittävää ja näin ollen joskus saattaa ihan yllättäen pamahtaa useampi iso jätesäkillinen tupiin ja siinä sitä sitten taas ollaan ja mietitään, että mihinkäs nämä nyt sitten tällä kertaa jemmaisi. Ainainen pahvia siellä, pahvia täällä -säätäminen on vihdoinkin loppu. :D  

"Jaa, eteisessä on taas pinkkejä pupuja." *tyrsk*

Eilisillan huumoria. :D (pakkohan tämäkin oli tänne laittaa) 

Muutto on ohi

Uusi vuosi, uusi asunto ja uudet kujeet! 

Voin kertoa, että tätä kaunista kotia ja sen avainten saantia odotin itse asiassa paljon enemmän kuin joulua. :) En oikein vieläkään pysty käsittämään, että tuo niin ihana ja tunnelmallinen pikku huoneisto on minun. <3

Paikat ovat vielä toistaiseksi mullin mallin. Tavarat hakevat yhä paikkaansa ja totesinkin tuossa, että mun tulee hankkia muutamia tavaroiden säilytykseen liittyviä huonekaluja. Haaveissa olisi niinkin simppeli asia kuin isohko säilytyslokerikko tai jokin muu vastaava, johon yhteen (tai kahteen) laatikkoon saisi kaikki käsityöt, yhteen koulujutut, yhteen gerbiilijutut ja niin edelleen... Mieli kaipaa järjestelyä ja järjestystä. :D Joitain muuttolaatikoita on yhä purkamatta ja ne odottavatkin nyt siististi yhdessä nurkassa purkajaansa. Gerbiilit tosiaan muuttivat asuntoon ensimmäisinä ja kani muuttaa näillä näkymin viimeisenä, parin viikon kuluttua. Furmis on tosiaan yhä perheelläni hoidossa, koska ristiturpa on turhankin kova ressaamaan ja muuttopuuhissa se reppana olisi vain sählännyt ympäriinsä ja säätänyt minkä kerkiää. Näin ollen se olisi osittain jopa ollut tiellä ja eniten tässä pelkäsinkin, että sen kanssa olisi vielä sattunut jokin vahinko. Vahingosta puheen ollen. Muuton yhteydessä yksi lasiterraario otti pahasti osumaa; lasiovessa särö, pohjassa paha iskemä ja kaiken kukkuraksi yksi lista irtosi. Korjaustoimenpiteet alkanee sitten, kun keksin jostain rautakaupan, josta saisin korvaavan listan. Lasiliikkeestä todennäköisesti saan uuden oven ja pohjan kanssa ajattelin menetellä siten, että suojaan sen kokonaan. Pohjassa oleva iskemä ei kuitenkaan haittaa käyttöä sen suuremmin, kunhan eläimet eivät pääse siihen käsiksi (vai pitäisikö sanoa tassuiksi? :D)

Sen pitemmittä puheitta, tässä muutama kuvatus uuden gerbolan tiloista. Kuvat on otettu huonohkolla puhelimeni kameralla, joten tuntuu, että muun muassa mittasuhteet ovat hieman hukkateillä.   

Gerbiileiden ensimmäisen illan väliaikaista majoitusta. 

Vesipullojen täyttöä, tuoreruokaa ja terraarioiden odottelua...

Olohuone

Vuosi 2014

Pieni katsaus vuoteen 2014

Kuvassa blue uros Hattu täynnä tähtiä "Hattu" 

Gerbolaamme siunaantui tänä kyseisenä vuonna yhteensä 6 poikuetta. Puoli vuotta meni ennenkö vuoden ensimmäinen poikue saatiin tähän maailmaan. Kokonaisuudessaan vuosi on ollut hyvin merkillinen, monia pariskuntia on asunut yhdessä tuloksetta(tällä hetkellä pakka on taas niin sekaisin, että tiedossa on paljon uusia totutuksia, kun on urosta siellä ja urosta täällä) ja kesän helteet tekivät porukasta vaan entistä laiskempaa, joten kesä meni tyystin syödessä ja auringossa loikoillessa. Vuoteen on mahtunut pari keskenmenoa, valeraskautta sekä kokemattomien, ensikertalaisten emojen toilailuja, minkä vuoksi koko poikue on saattanut menehtyä.

Muutamat näyttelyt ehdittiin koluamaan läpi ja toivottavasti ensi vuonna päästään useampiin tapahtumiin mukaan. Erityisen mieleenpainuva kokemus oli, kun toukokuussa lähdimme Hyvinkäälle asti kiikuttamaan sinisiä katselmukseen ja tästä(kaikesta jännityksestä ja odottelusta) seurasikin sitten se iloinen uutinen, että siniset pääsivät koe-standardiin 1.1.2015 ja nyt muunnokselle on olemassa oma rotumääritelmänsä. Ulkomainen tuomari palkitsi myös kyseisessä näyttelyssä kasvattini "Mamun"(black patched) sertillä! Upeaa! :D 
Arvostelu oli siinä mielin oikein mieluinen, koska se vastaa hyvin myös omaa näkemystäni kyseisestä eläimestä. Mielestäni tuomarin antamat kommentit(myös muiden eläinten kohdalla) olivat hyviä ja toi myös sen pointin esille, että kuviolliset pitäisi tuomaroida kuviollisina(keskittyä siis kuvioon) eikä keskittyä pelkästään perusväriin, koska kuvio totta kai aina vaalentaa sitä. Tässä sen taas huomaa, että tuomareissa on todellakin eroja.

Tosiaan tänä vuonna kaikki syntyneet poikueet olivat diluutti painotteisia, joten valitettavasti tämä vuosi on menty ilman lilac vauvoja(mitä nyt pari dilute lilacia pääsi putkahtamaan, mutta eiväthän ne todellakaan ole sama asia. :D). Poikasia syntyi näihin poikueisiin yhteensä 27 tupsua, joista tosin yksi poikanen menehtyi vähän reilu viikon ikäisenä ja toisessa poikueessa yksi hyvin pian syntymän jälkeen ja toinen parin päivän ikäisenä. Yhteensä siis 24 poikasta. Poikasista jäi kotiin 9 poikasta ja sijoituskoteihin muutti yhteensä 2 poikasta. Koska kolme viimeisintä poikuetta syntyivät joulukuussa melkein viikko toisensa perään, on gerbolassamme vielä monen monta pikku tupsua, jotka etsivät vielä sitä omaa lemmikkikotiaan ja sijoituskodeillekin löytyy yhä tarvetta. Uroksia syntyi 11 kpl ja naaraita 13 kpl (ikä yli 6vko:a). Värijakauma oli seuraava:

8 x Blue
3 x Dilute nutmeg
2 x Dilute slate
1 x Dilute silver nutmeg
2 x Dilute lilac
1 x Dilute rew
7 x Patched (6 kpl dilute nutmeg, 1kpl dilute slate)