Syysrymsteeraamista

Tämän päiväistä uurastamista voisin kutsua jonkinlaiseksi syysrymsteeraamiseksi. Vein tarpeettoman tilanviejä sohvan pois. Avopuolison pöytä lähti viime viikolla työpaikalle työpisteeseen, joten roudasin mökiltä oman työpöytäni tänne vanhan pöydän tilalle. Tämä työpöytäni on ostettu joskus, kun olen ollut ala-asteella ja viimeksi se on ollut huoneessani joskus yli kuutisen vuotta sitten? Oli piristävää saada tämä lokeroineen päivineen takaisin käyttöön. Kaapin päällystät tuli käytyä rätillä läpi ja keksin vihdoinkin hyvän tarkoituksen tälle hukkatilalle katonrajassa! Kuljetusboksit oli helppo sijoittaa sinne sisäkkäin ja päälletysten, samoin pari varadunaa. Aikaisemmin olen joutunut säilyttämään niitä vaatekomerossa tai alakerran häkkikomerossa ja kumpikin vaihtoehto on todettu hyvin rasittavaksi, kun eiväthän tämmöiset tavarat sinne kuulu ja näyttelyressin pukatessa boksien pitää oikeasti olla lähellä, ettei niitä etsiessä mene hermot. :D Dunien nostelu varastohyllyiltä on myös aina riskaa peliä, kun sieltä saattaa saada jotain muutakin niskaansa. Mikään ei pistä niin lujaa vihaksi, kuin hyllyltä pudonnut duna, jonka kulma on lohjennut tärskyn saatuaan.  

Chinchillat siirsin myös samaan huoneeseen muiden eläinten kanssa. Täällä niillä on päivisin rauhallisempaa nukkua ja Junnunkaan ei tarvitse ikävissään huikkia itselleen seuraa toisesta huoneesta. Ajattelin nyt oikein viimeisen päälle tuunata tästä yhdestä huoneesta mahdollisimman mukavan ja inspiroivan paikan, jossa on sitten myös hyvä työskennellä ja mukava viettää aikaa muuten vaan. Itse asiassa viihdyn täällä jo nyt paremmin kuin olohuoneessa. :D Tässä huoneessahan on yksi seinä maalattu haalean rusehtavan punaiseksi ja kolme muuta seinää ovat valkoiset. Päätin lähteä pienelle kauppakierrokselle hakemaan ideoita ja mukaan tarttui vinopino erilaisia säilytyslaatikoita- ja koreja sekä mustia kehyksiä. Soman turkoosin ja iloisen keltaisen väriset kehykset lähtivät myös mukaan. 

Ajattelin asettaa joitain kunniakirjoja esille ja sitten olen suunnitellut, että laittaisin kaikki tai edes valtaosan ruusukkeista seinälle esille. Näiden esille laitto on aina haastavaa siksi, että kaikista ei löydy järkevän näköistä hakaneulaa takaa, ne tuppaavat tippuilemaan tuon tuosta ja keräävät aivan jäätävän määrän pölyä itseensä. Onneksi tähän on nyt tiedossa mukavampi ratkaisu! Ehdin ottaa tämän kuitenkin projektikseni vasta muutaman viikon päästä, kun saan tarvittavat elementit ja aikaa lajitella ja käydä läpi kaikki nuo ruusukkeet, joita on kertynyt vinopino laatikkoon.

Tulin tilanneetksi myös vitriinin! :) Ikinä en ole aikaisemmin vitriiniä omistanut, mutta nyt päätin senkin haaveen toteuttaa ja odotan innolla, että saan ottaa palkinnot kirjahyllystä pois pölyyntymästä ja nätisti esille. Tosin vielä on vähän kysymysmerkkinä, että millä ne alatasot sitten täytän, mutta eiköhän sekin tässä jossain vaiheessa selviä. Kirpparilta löysin aivan ihanan syvän vaaleanpunaisen kukkaruukun! Tai pikemminkin tuonne sisälle asetetaan ruukku, jossa on pohjassa reikä ja sitten ylimääräinen vesi saa valua tähän "astiaan". Kasvi/t tulevat mummaltani. Jotain ihanuuksia se oli taas mennyt kasvattelemaan ja nyt tarvitsisi kotia näille versoille, jotka ovat lähteneet uusissa mullissa ja omissa purkeissaan villisti kasvamaan.

Kovasti olen väkerrellyt lukujärjestyksiä ja aikatauluja koulun suhteen... Koulu pelkkänä sanana saa aikaan ahdistavia ajatuksia. Anteeksi, tiedän. :D Itseä odottaa aikamoinen käännös urakka. Kieli totta kai englanti ja tarkoituksena olisi lukea ja referoida vinopino jotain tieteellisiä artikkeleita. Blah! Kuuden viikon kurssi kuulostaa yhtäkkiseltään pitkältä ajalta, mutta se on todellisuudessa hyvinkin lyhyt aika. Kiirettä tulee pukkaamaan jossain vaiheessa takuu varmasti! 

Ehdin jo harmitella ja suurin piirtein polkea jalkaa maata vasten, kun tajusin ettei loppu vuodelle ole tiedossa näyttelyitä. Nyt olen hiljaa mielessäni jopa tyytyväinen. Onneksi ei ole, eihän mulla olisi häävisti edes mitään mitä viedä näytille ja nytpä on aikaa sitten keskittyä täysillä näihin käsillä oleviin tehtäviin ja mahdollisesti gerbiilivauvoihin. ;) Saas nähdä, kuitenkin hyvällä säkällä mä lähden Maikkoon suostuttelemana vielä jonnekin päin Suomea kesyrottanäyttelyyn tai -tapaamiseen. Kattotaan vaan!  

  

Kuvan kalenteri on SSESY:n kannatustuote! Lisää muuta mukavaa osoitteessa; http://www.ssesy.fi/kannatustuotteet/

Tulin käyneeksi elukoiden "tavarakärryn" läpi ja järjesteltyä ruokia tiiviimmin. Ette arvaa paljonko tämä kärry sisälsi rikkinäisiä juomapulloja... Siis pelkkiä pulloja, joista on suuttimet nakerreltu puhki. Miksi ihminen päättää säilyttää tämmöisiä? Minkä ihmeen pahan päivän varalle?? :D Ihan täysin käyttökelvottomia, joten nakkasin kaikki suosista roskiin. Kaikki pikku kipot ja kapot menivät pesukoneeseen ja rautalangat, kuminauhat sun muut pienet hyödylliset tilpehöörit pakkasin yhteen pieneen laatikkoon. 

Kyllä tämä tästä... Otan sitten kuvia tuoreesta ja fressistä huoneesta, kun sisko tulee vierailulle. Pikkusiskoni oli saanut vihdoin ja viimein järjestelmä kameran, joten sitä innolla odotellessa! Siskolla on myös aikeissa käydä opistolla jokin valokuvaamiseen liittyvä kurssi. Aateltiin yksi päivä pyhittää täysin sille, että kuvattaisiin kaikki gerbat läpi. Ehdin jo haaveilla jokaiselle gerballe omaa nassukuvaa ja ehkäpä pientä esittelyä kotareille. 

Tämä kanin karvanvaihto rulianssi on ollut kyllä yhtä juhlaa taas! Olen sitä parhaani mukaan yrittänyt harjailla ja varovasti nyppiä sieltä sun täältä pois kuollutta karvaa. Häkkiä on saanut imuroida useampana päivänä viikossa ja jokaisen sylittely hetken jälkeen olen niin karvoissa, että kukaan tuskin uskaltaisi tulla halaamaan. :D Onneksi tämä alkaa jo olemaan loppu suoralla, kuten kuvastakin näkyy. Yhdellä harjaus kerralla lähtee about kaksi isoa tuopillista irtokarvaa! (Psst! Muoviset tuopit ovat käteviä, kun sähköistyneet haituvakarvat tarttuvat ja jäävät siihen helposti kiinni. Siksi siis sana tuoppi! ;)) 

"Minä olen Muotitietoinen... "